Helsingi Lääneterminal saab trammiliini augustis

Tallinki ja Eckerö Line reisijad on märganud, et Helsingi terminali ees on juba valmis trammi lõppring. Trammisõitu tuleb siiski veel oodata üle poole aasta. Liini nr 9 lõpp-peatus tuuakse üle Läänesadama terminali ette 13. augustil.

Samal päeval suletakse seni laevareisijaid teenindanud bussiliinid 15A ja 15V.

Länsiterminaalilla on jo valmis raitiolinjan päätesilmukka. Liikenne alkaa kuitenkin vasta 13. elokuuta, jolloin linjan 9 päätepysäkki siirtyy Jätkäsaareen.

Google: Maardu = Kuopio

Google'i onlain-keeletõlke teenus tõlgib hetkega tekste ja veebilehti. | Googlen online-käännöspalvelu kääntää kaikki teksti- ja verkkosivut välittömästi...

Proovi: "Kuopio" Vikipeedias | Kokeile: "Kuopio" Wikipediassa
Kusjuures asub Harjumaal ka "Salon kaupunki"... ehk Loksa.

Suomi imee kansanterveytensä Virosta?

"Hieno yliopistollinen sairaala verrattuna Itä-Virumaan keskussairaalaan. Aion pysyä Suomessa koko työurani. Perhe viihtyy ja lapsille on paremmat opiskelumahdollisuudet.”

Näin totesi Kohtla-Järveltä Kuopioon siirtynyt 35-vuotias sairaanhoitaja Savon Sanomille viikko sitten.

Virossa koulutetut lääkärit ja sairaanhoitajat ovat Suomen julkisen terveydenhuollon patenttiratkaisu henkilöstöpulaan. He ovat koulutettuja, suostuvaisia muuttamaan ja kielikynnyskin madaltuu nopeasti.

Kehu käy eikä komplikaatioita mietitä. Ne podetaankin Virossa.

Viron kuntauudistus – ennen, nyt ja tulevaisuudessa

”Ilmeisesti me jollain tavoin sitä uudistusta teemme”, totesi viime kuussa pääministeri Andrus Ansip. Hänet on tähän asti tunnettu niuvasta tai vähintään varauksellisesta suhtautumisesta kuntauudistukseen.

Myös Suomen hallitus väläytteli alkumetreillään kuntakartan piirtämistä uusiksi. Suomessa puhutaan hienosti palvelurakenteista ja väestön vanhenemisen haasteesta, Virossa yksinkertaisemmin hallinnonuudistuksesta. Molemmissa maissa esitetään kuitenkin sama kysymys. Minkä kokoinen kunta kykenee tulevaisuudessa takaamaan yhdenvertaiset palvelut asukkailleen?

Ehkä Viron kuntauudistus nyt liikahti. Tosin yllättävästi perään kuului, että valmistelu aiotaan siirtää oikeusministeriöön. Tämä siitäkin huolimatta, että hallituksen työjaossa kunta-asiat kuuluvat sisäministeriölle ja alueministeri Siim Kiislerin hallinnonalaan. Siirtoa perustellaan virkakunnan pätevyydellä ja resursseilla. Selitys kuulostaa poliittisen viisaalta. Lyhyesti muistaen.

Viro on suomea, Eesti viroa

Ilta-Sanomat, mielipide 21.10.2006

Suomalaiset kysyvät usein virolaisilta, pitäisikö heidän kotimaataan kutsua Viroksi vai Eestiksi. He kysyvät siis ohjetta suomen kieleen henkilöiltä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Vastaava tuskin juolahtaisi kenenkään mieleen Ruotsissa, Saksassa tai Englannissa. Aika ajoin pulpahtavassa nimiväittelyssä on hyvä muistaa, että sen kohteena on suomalaisten äidinkieli, suomen kieli ja kielihistoria.

Ruotsin, Saksan ja Viron nimet muistuttavat seuduista, joiden asukkaiden kanssa esi-isämme olivat kanssakäymisissä. Silloisten maakuntien nimet ovat vanhempia kuin niitä isännöivät tämän ajan valtakunnat.  Olemme nimenneet jopa oman kotimaamme yhden maakunnan mukaan. Varsinais-Suomesta johdettuja nimiä käytetään myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tämä on mukavaa, mutta osaamme silti arvostaa niitäkin muotoja, joissa kansainvälinen Finland on mukautunut muihin kieliin jo roomalaisajoista lähtien.

Keskmine palk on üle keskmise ainult Harjumaal

Eesti rahandusministeerium avaldas hiljuti prognoosi, mille kohaselt Eesti keskmine palk kerkib üle 1000 euro aastal 2015. Kommentaarides ilmnes kahtlusi, kuid tegelikult Tallinnas ollakse juba lähedal prognoosile.

Maa-amet, Eesti maakonnad 2006

Eestis on 15 maakonda, kuid ainult Harjumaal keskmine palk ületab terve riigi oma. Lisaks tuleb märkida, et keskmine palk on ainult aritmeetiline keskmine: täistööajaga töö eest makstud palkade summa jagatud vastava palgasaajate arvuga.

Eesti Statistikaameti varasemate analüüside järgi umbes 65 % palgasaajatest saab keskmist brutokuupalka või sellest vähem ning 35 % üle keskmise. Mediaanpalk, millest pooled palgasaajad saavad vähem ja pooled rohkem palka (50/50), jääb ka Soomes allpool keskmist.

Käesoleva aasta teise kvartali (aprill-juuni) keskmine brutopalk Eestis tervikuna oli 857 eurot kuus. Tallinnas see aga kerkis 977 euroni, mis oli 120 eurot rohkem – ja isegi 311 eurot rohkem kui Järvamaa maakonnas.

Keskipalkka ylittyy vain Tallinnan ympäristössä

Viron valtiovarainministeriö julkaisi äskettäin ennusteen, jonka mukaan Viron keskipalkka ylittäisi tuhat euroa vuonna 2015. Kommenteissa ilmeni epäilys, mutta tosiasiassa Tallinnassa ollaan jo lähellä ennustettua.

Maa-amet, Eesti maakonnad 2006

Virossa on 15 maakuntaa, mutta vain Harjumaalla keskipalkka ylittää koko maan keskipalkan. Lisäksi on huomattava, että keskipalkka ei ole yleisin palkka, vaan aritmeettinen keskiarvo. Se on täysiaikaisesta työstä maksettujen palkkojen summa jaettuna vastaavalla palkansaajien määrällä.

Viron tilastokeskuksen analyyseissä keskipalkan alapuolelle jää 65 prosenttia ja sen paremmalle puolelle pääsee 35 prosenttia palkansaajista. Mediaanipalkka, "keskimmäinen palkka", jota vähemmän tai enemmän ansaitsee puolet palkansaajista (50/50), on myös Suomessa keskipalkan alapuolella.

Kuluvan vuoden toisena vuosineljänneksenä (huhti–kesäkuu) koko Viron keskimääräinen bruttopalkka oli 857 euroa kuukaudessa. Tallinnassa se nousi jo 977 euroon. Tämä ylittää maan keskipalkan 120 eurolla ja alinta palkkatasoa nauttivan Järvamaan maakunnan keskipalkan jopa 311 eurolla.